Ensimmäisessä työpajassa, ‘Tunnista liiketoiminnan arvoketjut’, 29.10 tavoitteenamme oli tunnistaa valittuun palveluun liittyvien toimintojen vaiheista ne, joiden kehittäminen toisi eniten lisäarvoa. Tärkeät lisäkysymykset tähän ovat: Mitkä ovat palveluun liittyvään toiminnan peruselementit ja niiden tuomat mahdollisuudet arvontuottamiseen, sekä miten kehittää palvelun kestävyyttä kiertotalouden näkökulmasta.  

Toisessa työpajassa, ‘Kehitä partneriverkostoasi ja liiketoimintaekosysteemiäsi’, 19.11. ohjasimme osallistuneita yrityksiä pohtimaan sitä, kuinka he voivat vahvistaa tietyn palvelun partneriverkostoa ja luoda kestävään matkailuun tähtääviä liiketoimintasuhteita. Tavoitteena työpajassa oli tunnistaa avainkumppanit, joiden kanssa yhdessä ratkoa tuotteen kestävyyshaasteita. Samalla tavoiteltiin sitä, että yritykset osaavat valita oikeat kehityskohteet ja ymmärtävät mahdollisten muutosten vaikutuksia. 

Työpajoissa pureuduimme edellä mainittuihin kahteen kiinnostavaan kysymykseen Circulabin työkalujen avulla (Free tools to activate the circular economy – Circulab Academy).  Työkaluista käytimme  Value Chain Canvasta (arvoketju) ja Partner Map (partnerikartta). Näitä työkaluja käytetään, kun ollaan aloittamassa kehitystyötä yrityksessä. Ne auttavat yrityksiä analysoimaan nykytilaa, nykyistä toimintaa ja yhteistyöverkostoa.  Molempien työkalujen käyttö aloitetaan määrittelemällä analysoitava ja kehitettävä palvelu tai toiminto.  

Havaintoja keskustelusta 

Tarkasteltavan tuotteen rajaaminen on tärkeä valinta. Sen pitää olla riittävän merkittävä, mutta kuitenkin sellainen, että sitä on mahdollista tarkastella. Työpajan onnistumisen kannalta asia konkretisoituu niin, että hyvä rajaus tuo välittömiä tuloksia, auttaa ymmärtämään prosessia sekä lisäksi tukee sitä, että työkalua osataan soveltaa myös jatkossa.  

Tuotteen rajaaminen liittyy myös siihen, ketkä pitää ottaa aiheen työstämiseen mukaan. Kuka tai ketkä tietävät, ymmärtävät ja tuntevat tuotteen toimituskirjoineen läpikotaisin? Missä ovat tarvittavat tiedot, jos asioita pitää tarkentaa tai tarkistaa? Etenkin yksin toimivilla mikroyrittäjillä voi olla haasteita hahmottaa toiminnan vaikutuksia, kun oma asiantuntemus ei välttämättä kata kaikkia toiminnan osa-alueita ja monissa kohdin turvaudutaan ostopalveluihin omien tuotteiden ja palveluiden tuotannossa. 

Työkalut toimivat myös silloin, kun tuotetta ollaan kehittämässä ja vasta harkitaan vaihtoehtoja. Jo suunnitteluvaiheessa määräytyy suuri osa tuotteen hiilijalanjäljestä. 

Kiinnostavaa oli, kun kuulimme pohdintoja siitä, miten erityisesti museoesineiden tai teosten vetovoima on hankalaa korvata virtuaalisilla elementeillä: Mukana elämyksessä ovat haju, ilman tuntu ja äänet tavalla, joka välittyy vain paikan päällä.  

Pääsääntöisesti työpajoissa syntyi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, minkä voi nähdä olevan hyvä lähtökohta yhteiskehittämiselle. Tarkastellaan toimia ja muuttujia, keskustellaan ja viedään mahdollinen idea-aihio yritykseen keskusteltavaksi. Osallistujat löysivät myös uusia näkökulmia arvoketjulla. 

Esimerkiksi:  

• Virtuaalimatkailun tarvitsema teknologia, voidaanko hyödyntää jakamistalouden periaatteita? Miten jakamisalustat, kuten pilvipalvelut, vaikuttavat energian kulutukseen ja kuinka paljon virtuaalipalvelun tuottajalla on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan? Entä miten virtuaalimatkailu suhteutuu tarvittavan teknologian kestävyyshaasteiin ja miten minimoida tai eliminoida ns. rebound-vaikutus? 

• Miten arvoketjun toimintoja voisi muokata ja lisätä uudelleenkäyttöä, korjaustoimintoja ja kierrätystä? Miten välttää jätteiden syntyä ja esim. estää ruokahävikkiä tai tehostaa sen käyttöä. 

• Miten perustella valistuneelle yleisölle esim. museokaluston kivihiilen/puun/dieselin käyttö, kun se on osa elämystä, eikä sitä voi teknisistä syistä vaihtaa. 

• Ensimmäinen käyttämämme työkalu keskittyi arvoketjun toimijoiden, raaka-aineiden ja resurssien, ja toimintojen havainnollistamiseen. Tämän jälkeen pohdittiin muutoksia, mistä voisi luopua, mitä korvata, kierrättää jne. Lopuksi pyrittiin arvioimaan minkä toiminnan muuttaminen toisi eniten arvoa.  

• Toinen työkalu keskittyi partneriverkoston fyysisen etäisyyden miettimiseen. Samalla visualisoinnissa voi pohtia kuinka tuotanto tukee paikallista yhteisöä sosiaalisella ja ympäristövaikutuksen tasolla. Mihin mahdolliset tulovirrat suuntautuvat. Partnerikartta tuo esiin osan kestävyyden moniulotteisuudesta. 

• Miten nimetä verkostot, tai partnerit, jota ei vielä ole, mutta jotka voisivat rakentaa ja hyödyntää tuotteen kestävyyttä aivan uudella tavalla, “uutena tuotteena”.  Mikäli palvelu on kehitteillä, tulee kartoittaa mahdollisia verkostoja ja partnereita ja luoda kartta tavoitetilasta.

Saimme seuraavaa palautetta 

Osallistujat kokivat, että teoria tuki kokonaisuutta molemmissa työpajoissa. Ensimmäisessä käytimme esimerkki casea, ja tämä olisi selventänyt prosessia myös toisessa työpajassa. Osallistujien mielestä konkreettinen esimerkki auttaisi oivaltaman paremmin ja soveltamaan työkalua omaan yritykseen. Ne, joilla oli palvelu kehitteillä tai tunsivat analyysiin valitun palvelun hyvin, saivat enemmän irti. Mietimme myös sitä, olisiko työpaja verkossa parempi, jotta paperiroskalta vältyttäisiin, vaikka ryhmässä työskentely ja keskustelu kasvotusten voikin inspiroida enemmän.