Suurin työ on kerätä tarvittavat lähtötiedot erilaisista dokumenteista, kuten sähkölaskuista ja tukkujen lähetyslistoista. Tekeminen toki vaatii aikaa ja sorminäppäryyttä, mutta onnistut kyllä!  Sinun ei tarvitse olla heti pro, vaan voit hyvin tunnustella asiaan ja aloittaa pienestä. Ruokahalu todennäköisesti kasvaa syödessä ja tiedonhalu lisääntyy, eli muutaman vuoden kuluttua laskenta on yrityksessäsi jo arkipäivää! Laskeminen tuottaa sinulle tietoa, jonka pohjalta voit pienentää kasvihuonepäästöjä tavoitteellisesti – ja seurata tavoitteen toteutumista sekä viestiä saavutuksista asiakkaillesi.  

Mistä on kysymys? 

Näemme ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia kaikkialla, niin elinympäristössämme Suomessa kuin median kautta maailmalta. On myrskyjä, tulvia sekä muita sään ääri-ilmiöitä. Mutta tapahtuu myös hitaampaa muutosta, kuten lumipeitteen ohenemista ja lumipeitteisen ajan lyhentymistä. Lumi, talven ihmemaa, on meidän vetovoimatekijämme. Lumettomuus vaikeuttaa talvilajien harrastusmahdollisuuksia, keinolumi lisää yritysten kustannuksia ja energiankäyttöä. Sään ennakoitavuuden heiketessä riskit kasvavat ja matkakohteiden imago kärsii, kun sääolot ailahtelevat. Muistat varmaan Lapin lempinimen ‘Crapland’ muutaman vuoden takaa?  

Ilmastonmuutos on seurausta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Näistä merkittävimmät ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Niitä kaikkia me tuotamme, kun matkustamme – liikumme paikasta toiseen, teemme ostoksia, syömme matkoillamme ja niin edelleen. Juuri tämän tyylisten palveluiden tuottamisesta aiheutuu liiketoiminnan kasvihuonepäästöjä eli yrityksen hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki on siis saatava niin pieneksi kuin mahdollista! Siihen voi jokainen yritys vaikuttaa.  

Matkailuala on koko maailman mittakaavassa yksi isoista kasvihuonekaasujen tuottajista. Tuotimme kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ennen koronapandemiaa vuonna 2018. Suurin osa päästöistä, noin viisi prosenttia, aiheutuu lentomatkoista. Kannattaako yritysten kohteissa sitten tehdä jotain? Kyllä kannattaa! Noin neljäsosa maailman kaikista päästöistä syntyy ruuan tuotannossa – myös paikalliset syövät ravintoloissa. 😊 Kasviperäisillä aineksilla on huomattavasti pienempi hiilijalanjälki kuin lihatuotteilla. Tarjoa ja hehkuta siis kasvisruokia! Hanki myytävät matkamuistot paikallisilta tekijöiltä äläkä tuota kaukomailla, niin ilmasto kiittää.  

Mikä CO2e? 

Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina.  Kaikkien kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus muutetaan hiilijalanjälkilaskennassa hiilidioksidiksi, ja tämän vuoksi yksikkönä CO2-ekvivalentti eli CO2e.  

Mitä ‘aineksia’ yrityksesi käyttää liiketoiminnassa? Lämmität tai viilennät rakennuksia ja valaiset tiloja. Käytät sähköä varausjärjestelmään. Ostat ruokatarvikkeita, jos tarjoat aterioita. Sinulla on ehkä moottorikelkka tai mönkijä retkeilyjä varten. Kuljetatte asiakkaita ja työntekijät kulkevat töihin ja takaisin kotiin. Tästä kaikesta tulee kasvihuonepäästöjä.  

Oheisessa diasarjassa dia numero 15 kuvaa matkailuyrityksen liiketoiminnan kasvihuonepäästöjä tuottavat teot. Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidimäärän massana, eli tonneina, kiloina tai grammoina. Esimerkiksi hotelliyön hiilijalanjälki Lontoossa vuonna 2022 oli keskimäärin 11,5 kg CO2e.  

Oletko kuullut scopesta? GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol) on kansainvälisesti tunnettu standardi, jota käytetään yleisesti yritysten päästölaskennoissa. GHG-protokolla jaottelee edellä mainitut yritystoiminnan päästöt kolmeen eri päästöluokkaan eli scopeen: 

• Scope 1 –päästöt ovat yrityksen omasta toiminnasta aiheutuvia suoria päästöjä. 
• Scope 2- päästöt ovat yrityksen ostaman energian tuotannosta aiheutuvia suoria päästöjä. 
• Scope 3 –päästöt ovat yrityksen toiminnasta epäsuorasti aiheutuvia päästöjä.

GHG-protokolla huomioi eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. Hiilidioksidin lisäksi laskenta sisältää muuan muassa metaanin (CH4) sekä typpioksiduulin (N2O) ilmastoa lämmittävän vaikutuksen, jolloin tulokset esitetään yksikössä hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv). 

Mitä sisällytän hiilijalanjälkeen?  

Hiilijalanjäljen laskeminen tapahtuu päästöluokkia eli scope-jaottelua käyttäen. Scope 1 sisältää yrityksen sisällä tapahtuvan oman toiminnan. Esimerkiksi lumen auraaminen omalla kalustolla kuuluisi tähän. Scope 2:een kuuluu yrityksen ostaman energian tuotannosta aiheutuvia suoria päästöjä. Scope 3 on laajin päästöluokka. Sinne kuuluvat muun muassa työntekijöiden työ- ja liikematkoista ja asiakkaille tarjottavista aterioista, siis raaka-aineiden ostosta, ruuan laittamisesta ja jätteestä aiheutuvat päästöt. Katso lisää esimerkkejä diasarjan dioista 20–22! 

Scope 1 ja 2 ovat tällä hetkellä pakolliset hiilijalanjälkeen laskettavat luokat, jos alkaa laskemaan päästöjään. Scope 3 on vapaaehtoinen. Yritys siis itse tekee laskennan rajauksen. Suosittelemme sisällyttämään scopen 3 aiheita laskentaan jo nyt. Näin olet valmiina, kun se vaaditaan mukaan. Hiilijalanjäljen laskenta on alana vielä kovin nuori. Yhteiset, vertailukelpoiset käytännöt ovat vasta muovautumassa.   

Miten laskenta käytännössä tapahtuu? 

Hiilijalanjäljen laskeminen on kerto- ja yhteenlaskujen sarja.  Sen muodostavat erilaiset kulutustiedot sekä näihin sopivat päästökertoimet. Laskennassa hyödynnettäviä tietoja ovat esimerkiksi: 

• lämpö- ja sähkölaskuista tai energiayhtiön raporteista löytyvät kilowattituntimäärät sekä niiden tuottamiseen käytetyt energianlähteet, 

• kuljetusten ja matkustamisen kilometrit tai polttoainemäärät,  

• jätetonnit, 

• kirjanpidosta löytyvät hankintojen euromäärät, 

• ostettujen elintarvikkeiden määrät kiloina.  

Päästökertoimet puolestaan ilmaisevat, kuinka paljon kulutustietojen ilmastoa lämmittävä vaikutus on hiilidioksidiekvivalentteina. Kukin kulutustieto kerrotaan sitä vastaavalla päästökertoimella, esimerkiksi: 

• Kulutustieto: 468 km diesel-autolla  

• Päästökerroin: 0,17 kg CO2e/km (dieselkäyttöiset autot keskimäärin) 

• Päästöt kuljetulta matkalta: 468 km * 0,17 kg CO2e = 80 kg CO2e 

Sinun tarvitsee syöttää laskuriin vain kilometrimäärä ja millainen auto on ollut käytössä!  

Hiilikuri on maksuton ja helppokäyttöinen CO2-laskuri juuri sinulle!  

Hiilijalanjäljen laskentaa harjoiteltiin Suomessa ensin hankkeissa matkailuyritysten kanssa. Tavoitteena oli ottaa huomioon matkailun eri toimialojen vaatimukset ja erityispiirteet. Hiilikurilla voi laskea suorien päästöjen ja energiankulutuksen päästöjen lisäksi myös kaikki arvoketjun merkittävät välilliset päästöt. Kun laskuri oli tarpeeksi kattava ja helppokäyttöinen, 2022 Hiilikuri siirrettiin osaksi Visit Finlandin palveluja ja Sustainable Travel Finland -ohjelmaa.  

Eli, jos olet STF-polulla, sinulla on jo hiilikuri käytössä. Jos et ole STF-polulla, tee tunnukset kehittämispolulle ja ryhdy käyttämään laskuria. Jos et heti halua tehdä koko STF-kehittämispolkua, se ei haittaa. Hyödynnä silloin vain hiilikuria! Hiilikuri on siis yritykselle maksuton, mikä on huippujuttu! Toinen huippujuttu on se, että hiilikurin käyttö ei vaadi aikaisempaa kokemusta hiilijalanjälkilaskennasta.  

Laskennan rakenne on Hiilikurissa määritelty yrityksen toimintaa kuvaavaksi ja mahdollisimman kansantajuiseksi. Päästölähteet on jaoteltu selkeiden otsikoiden alle: “Toimipaikat ja kiinteistöt”, “Logistiikka”, “Hankinnat” ja “Hallinto”. Jokaiselle päästökertoimelle on määritelty scope, joka mahdollistaa laskennan tulosten esittämisen myös GHG-protokollan mukaisesti. Jokaisen otsikon alla on valittavana useita ko. osa-alueeseen liittyviä päästölähteitä ja niihin liittyviä päästökertoimia. Esimerkiksi Toimitilat ja kiinteistöt- otsikon alla on päästölähteinä lämmitys, jäähdytys, veden ja sähkönkulutus sekä jätehuolto. Katso diat 28 ja 29. Ne antavat käytännön esimerkkejä.  

Päästökerroin on numeerinen arvo, joka kuvaa toiminnan, tuotteen tai prosessin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Päästökerroin voi esimerkiksi kuvata, kuinka monta kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.) syntyy yhden litran polttoaineen kulutuksesta tai yhden kilowattitunnin sähkön käytöstä.

Hiilijalanjälki auttaa näkemään, mistä yrityksesi päästöt koostuvat!  

Voiko hiilijalanjäljen laskemisen tehdä helpommaksi? Toki sinun tulee paneutua asiaan. Katso video ja tallenna diat itsellesi käyttöön. Istu alas tunti viikossa ja listaa tarvittavat dokumentit. Pyydä niitä alihankkijoilta, tukusta, energialaitokselta, vedentoimittajalta.  Sitten vaan näppäilemään!  

Seuraava webinaarimme on keskiviikkona 20.11. Klo 9.00–12.00. Silloin opit, miten käytät hiilijalanjäljen tietoja. Ilmoittaudu täällä!  

Sitä ennen kannattaa hyödyntää Visit Finlandin viikoittaisia Hiilikuri-klinikoita, joissa saat apua laskennassasi nouseviin kysymyksiin joka torstai klo 14–15. (Löydät suoran linkin näihin Teams-klinikoihin STF Hubin etusivulta, kun olet kirjautuneena sisään.)