Johda muutosta: kuuntele, keskustele, toista ja kokeile!

Vastuulliseen liiketoimintaan ja erityisesti uudistavaan liiketoimintaan siirtyminen vaatii muutosjohtamista niin yrityksen omistajalta kuin henkilökunnalta. Siitä saimme CNE2.0-hankkeemme kevään aloituswebinaarissamme katsauksen Reija Anckarilta. Muutoksen kokemista on hyvä pohtia ja siitä on hyvä keskustella organisaatiossa. Jos tämän tekstin ajatukset alkavat resonoida, tule muutoksen johtamisen työpajaamme 28.4.2025! 

Keskustele vastuullisuudesta kokonaisuutena 

Muutos on työelämätaito ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. Muutos voi olla uhka tai mahdollisuus: yrityksissä ja tiimeissä on molempien näkökantojen puolella olevia. Muutos on kuitenkin väistämätöntä. On huomattava, että vanhoista lineaarisista bisnesmalleista tulee vanhoja ja käyttökelvottomia regulaation ja vihreää siirtymän edistämisen myötä. Tulevaisuudessa lineaariset mallit – tuotamme, kulutamme, heitämme pois – eivät enää toimi.  

Muutoksesta puhuminen on tärkeää ja henkilöstöä on hyvä johtaa siten, että erilaiset näkemykset ja ihmisten erilaiset tavat toimia ja reagoida huomioidaan. Vastuullisuus on hyvin abstrakti asia ja sen tuoma muutos liiketoimintaan vaikeasti konkretisoitava ilman suunnitelmaa. Näin ollen muutos pitää hahmotella kokonaisvaltaisesti suunnitelman tekemiseksi. Usein muutosvastarintaa esiintyy juuri silloin, kun tarkastellaan vain yhtä pientä kulmaa.  

Reija havainnollisti muutoksen norsu-vertauskuvalla: Kun norsu on pimeässä luolassa, se tuntuu erilaiselta sen mukaan, mitä kohtaa siitä kosketat eli et saa koko eläimestä kiinni. Vihreässä siirtymässä on sama tilanne, jos otat kiinni jostain kulmasta, se voi kertoa, minkä vuoksi siirtymä ei kannata. 

Muutos kannattaa siis asettaa johonkin raamiin: jäsentäminen ja palastelu on tärkeää, eteneminen hiljaa pala kerrallaan. Toiminnan viitekehys tulee huomioida ja pohtia toimintaympäristöä sekä sen asettamia ehtoja, lakeja ja mahdollisuuksia. Vastuullisuus ja vastuullisuustoimet näyttäytyvät eri tavoin Suomessa, Venäjällä, Intiassa ja Favelassa asuvalle ja Turussa yliopistossa työskenteleville. Toimet pitää suhteuttaa ympäristöön, sillä toimintaympäristön vaikutus on suuri. EU Green Deal sekä muut regulaatiot ja tavoitteet säätelevät toimintaa. Planeetan kantokyky ei kestä, eikä ole varaplaneettaa. Asiakkaat alkavat vaatia vastuullisia tuotteita ja palveluita.   

Ota Direon kolmio ohjenuoraksi 

Reija esitteli muutoksen hallitsemiseen Direon kolmion, joka käsittää muutostoimintaa eri asteille: minä ja oma kykyni, me ja tiimin kyky, yhtiö ja organisaation kyky uudistua, uudistumiskyky, ja huomioi näiden välillä tarvittavaa dialogin, oppimisen ja reflektion tarvetta. Mikä on minimi ja elinkelpoinen toteutustapa muutokselle, ajatustavan muutoksen voi oppia ja reflektio tuo uudistamiskykyä.   

Tiedon prosessointi on tärkeää ja muutostyössä huomioitava. Tieto on valttia: koulutukset, kokemukset, esimerkit, keskustelut vievät muutosta eteenpäin.  

  • Viestit ja niiden toistot vähintään 20 kertaa, jotta viesti menee perille. Mieti mikä on pääviestimme?  
  • Omakohtaisuus  vie eteenpäin. Oma kokeileminen ja omat toimet, toimijuus muutoksen puolesta. Kerro kokemuksistasi!  
  • Suunnitelmat ja strategiat: alku ja loppu, tavoitteet, keskustelua koko ajan eli tehkää läpinäkyvästi!  


Epävarmuuden sietokyky on erilaista eri ihmisillä ja sietokyvyn taustalla voi olla erilaisia tekijöitä. Ihmiset ovat eri tavoin avoimia uusille asioille ja myös mielen joustavuus vaihtelee. On tärkeää erotella ne asiat joihin voi vaikuttaa ja joihin ei voi.  Tiimeistä löytyy erilaisia tekijöitä:  innostujia, organisaattoreita, tarkkailijoita, kriitikoita ja kyynikoita. Kaikkia muita tarvitaan paitsi kyynikoita, jotka tietävät jo etukäteen kaiken epäonnistuvan. Kriittisiin kysymyksiin kannattaa suhtautua vakavasti. Kritiikkiä ja erilaiset mielipiteet vievät asiaa eteenpäin, asioista pitää puhua ja erilaiset näkemykset huomioida.
 

Viestinnässä kannattaa välttää jargonia ja aliarviointia. Mieti sanavalintoja ja vältä termejä  jalkautus ja juurrutus – niissä katsotaan asiaa vain yhdestä suunnasta.  Käytä aktiivisia ja positiivia sanoja, osallista ja kerro aktiivisesta toiminnasta.  Älä siis passivoi sanojen avulla!  

Opi uusia liiketoiminnan mittareita 

LAC on elinkaariarviointi, jonka avulla laskemme  tuotteen ympäristövaikutuksen koko sen elinkaaren ajalta (raaka-aineet, tuotanto, käyttö, hävitys). On tärkeää huomata, että luonto ei tunne jätettä. Elinkaariajattelusta voit lukea lisää Sitran sivulta.  

Yritystason kiertotalousindikaattorit, kiertojen sulkeminen ja kiertojen vaikutus ovat oleelliset lähtökohdat uudenmukaiselle liiketoiminnalle. Voit lukea lisää kiertotalousindikaattoreista ja niiden käytöstä Tilastokeskuksen sivulta.  

Jo aikaisemmin tunnetut ISO-standardit on asetettu linjaan YK:n  Agenda 2030:n kanssa. Tavoitteena on yhdenmukaistaminen ja harmonisointi. Voit lukea lisää aiheesta Suomen Standardit – kotisivulta. 

Epäonnistuminen vie eteenpäin 

Pilotointi ja ketterät kokeilut vievät eteenpäin muutoksen tiekarttoihin. Muutokseen voi pyrkiä asteittain tai innovaatioiden kautta. Pitää huomioida millainen vaatimus muutoksen varmuudelle on, mikä on vallitseva tahtotila ja suhtautumistapa epäonnistumiselle. Uudet keksinnöt syntyvät usein alhaisen varmuuden vaatimuksella, vahvalla tahtotilalla ja sillä ettei epäonnistumisia pelätä.  

Brändi, arvolupaukset ja tarinankerronta ovat myös tärkeitä vihreän siirtymän osia. Ne ovat viestinnän työkalut yrityksen työstä ja tuotteista kertomiseen.  

Kiinnostuitko oppimaan lisää? Johtamaan yrityksesi vastuullisuusmuutosta? 

Nykyinen epävarmuuden aika niin globaalisti kuin Suomessa kansallisesti edellyttää uudenlaista otetta. Tule mukaan Reija Anckarin vetämään muutosjohtamisen työpajaan! Se on maanantaina 28.4. klo 13-15 Teamsissa. Ilmoittaudu tästä!